Valamon luostari

Kiireettömyys kutsuu

SILLANKORVA KUTSUU HENGEN IHMISIÄ VALAMOON

Valamoon luostariin on valmistunut henkinen voimala, Sillankorva. 1930-luvulla rakennettu valkoinen rakennus on saanut sisäänsä kolme huonetta, joihin Valamo kutsuu vieraikseen taiteilijoita, hengen ihmisiä ja yritysjohtajia.

Sillankorvan on suunnitellut taiteilija Kim-Peter Waltzer. Kahden vuoden projekti on työllistänyt 12 itäsuomalaista oman alansa osaajaa, jotka ovat saaneet toteuttaa parasta laatuaan. Näin syntyi Sillankorva, jonka teki mahdolliseksi sijoittaja Seppo Sairasen lahjoitus luostarille.

Sillankorvassa on kolme mietiskelyyn ja luomiseen inspiroivaa huonetta ja yhteinen oleskelu- ja ruokailutila. Eteisessä eli ”asehuoneessa” vierailija voi riisua aikamme aseet, työpuvut, kännykät ja muun varustuksen. Ihminen voi omassa rytmissään, tai kahden muun vieraan kanssa yhdessä, kohdata oman sisimpänsä tai taiteellisen tai henkisen kutsumuksensa. Sillankorvan vieras pääsee keskittymään vapaasti siihen valoon, joka hohtaa ihmisen hengellisestä sisimmästä.

Valamo ei kuitenkaan vaadi eikä toivo vierailtaan erityisiä uskontunnustuksia. Sillankorvan tilat tervehtivät yhtä lämpimästä jokaista henkistä etsijää, joka on liikkeellä vilpittömällä mielellä. Vieraat voivat viipyä muutaman päivän tai muutaman viikon omien aikataulujensa mukaan. Valamo tarjoaa puolestaan sieluergonomiaa: tilat, jotka on tehty keskittymiseen, ruumiin lepoon ja sielun voimistamiseen.

Valamon luostarin johtaja, igumeni Sergei kutsuu Sillankorvan tiloihin. Tiloista kiinnostuneet voivat myös itse ottaa yhteyttä Valamon luostariin.


TAITEILIJA KERTOO LUOMUKSESTAAN

”Täällä jokainen voi olla omassa kallionkolossaan”

Taiteilija Kim-Peter Waltzer on luonut Sillankorvan. Hän on saanut tehdä jotakin, missä ei ole tarvinnut ajatella kompromisseja.

Hän kuvaa luomustaan ”hengen voimalaksi”. Näin taiteilija Waltzer kertoi urakastaan keväisenä lauantaina, juuri kotiuduttuaan Japanista:

”Teoksessä toistuu luku kolme. Kolme keljaaa, kolme metalliveistosta ulkona, jotka on valettu paikan päällä, täällä Valamossa.

Kaikki alkoi siitä, että yhdistin huonekaluissa Martelan tuotantoa ja Valamon henkeä. Näin syntyi uniikki huonekalumallisto. Ja kolme vuotta sitten aloitin sijoittaja Seppo Sairasen kanssa taideprojektin, josta Sillankorva on ensimmäinen koetinkivi.

Ajattelin ensin paikkaa johtajille, mutta mielestäni se sopii kaikille henkisen työn tekijöille. On tietysti luostarin asia valita ne, jotka pääsevät tänne hiljentymään ja keskittymään.

Asehuoneeseen voi jättää tavarat, ja tavallaan maailman. Kaikilla meillähän on aseet mukanamme: kännykät ja muut välineet. Tässä voi myös pukeutua yukanoihin ja jättää kaikki vaatteet tähän ja sipsuttaa sitten omaan huoneeseensa.

Ajattelen niin, että Sillankorva yhdistää luostarin maailmaan. Mutta tämän tilan sisällä ihmisen pitää päästä omaan maailmaansa. Tätä kutsun sieluergonomiaksi. Täällä saa olla omassa rauhassaan, ja yhteisessä tilassa vierailijat voivat jakaa keskenään henkisiä löydöksiään. Jos haluavat.

Olen iloinen, että tässä työssä monet Itä-Suomen käsityöläismestarit ovat päässeet toteuttamaan itseään. Olen käyttänyt Ilomantsin mustaa kiveä, sisäkatto on saarnesta, ja sen muoto on aalto. Ikkunat ovat kaikki alkuperäismalleja. Lähtökohtani on ollut se, että tämä on veistos. Kaikki on täällä veistetty juuri tähän tilaan. Vaikutteita olen ottanut Japanista, koska olen siellä kokenut uskomatonta rauhaa. Japanilaisuutta Sillankorvassa on se, että tehdään vähän, mutta se mikä tehdään, tehdään todella hyvin.

Ortodoksisuudessa on runsautta, värejä, sävyjä ja elämää. Ortodoksisuudessa kaikki asiat tehdään kestämään ikuisuuden. Siksi kivi on hyvä materiaali. Se kestää satoja vuosia.

Tärkeätä on se, että valitut ihmiset pääsevät asumaan täällä. Ihmiset toivotetaan tervetulleiksi heidän omaan elämäänsä. Tämä on sellainen teos, että se sisältää myös hengen vaikutuksen. Toivon, että huoneet herättäisivät ihmisissä halun käyttää niitä kykyjä, jotka Luoja on meille antanut.

Tämä on hiukan kuin ”ruhtinaan vankila”. Täällä yhdistyvät tietty askeettisuus ja ylellisyys. Tämän pitää toimia myös suojapaikkana. Toisinaan luovat ihmiset ovat hyvin herkässä tilassa. Täällä voi olla turvassa, kuin omassa kallionkolossaan.”