Tsasounat

Tsasouna

Tsasouna on pieni pyhäkkö, jossa tyypillisesti ei ole erillistä alttarihuonetta. Karjalassa tsasounia oli lähes joka kylässä ja niissä toimitettiin paljon hetkipalveluksiksi kutsuttuja maallikkopalveluksia. Nimitys tsasouna tuleekin venäjänkielisestä hetkeä tai tuntia tarkoittavasta sanasta.

Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän tsasouna

Luostarin laivalaiturin tuntumaan vuonna 1987 valmistunut tsasouna on pyhitetty merenkulkijoiden ja kaikkien hädänalaisten auttajana tunnetun pyhän Nikolaoksen muistolle. Tsasounan temppelijuhlaa vietetään toukokuun 9. päivänä. Läntisessä perinteessä 400-luvulla elänyt Lyykian Myrran arkkipiispa Nikolaos tunnetaan myös joulupukin esikuvana.

Runsain puuleikkauksin koristeltu hirsitsasouna on pitkälti toisinto ennen sotia Laatokan Karjalan Salmin pitäjässä, Mantsinsaaren kylässä sijainneesta rukoushuoneesta. Sinne sen olivat kiitollisuudesta rakentaneet saarelaiset, jotka pelastuivat Laatokalta merihädästä 1800-luvun puolivälissä. Tsasounan on rakentanut Nikolai Jokiniemi ja sen päätyseinän ikonit on maalannut Maila Mäkinen. Niiden aiheina ovat Kristus Kaikkivaltias, Valamolainen Jumalanäiti ja pyhä Nikolaos pelastamassa merihätään joutuneita. Tsasounassa on myös Kristuksen kirkastumisen ja pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten ikonit sekä kaksi Salmin pitäjän asukkailta lahjaksi saatua vanhempaa ikonia, riisan kaunistamat Kristus Kaikkivaltias ja pyhä Nikolaos.

Pyhittäjä Herman Alaskalaisen tsasouna

Luostarin hautausmaan vuonna 1981 valmistunut tsasouna on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle. Pyhittäjäisä Herman oli Valamon munkki, joka siirtyi 1700-luvun lopussa Alaskaan lähetystyöhön. Hänet kanonisoitiin eli liitettiin pyhien ihmisten joukkoon vuonna 1970 ja hänen muistopäiväänsä vietetään vuosittain elokuun 9. päivänä.

Karjalaista puukirkkoarkkitehtuuria myötäilevän tsasounan päätyseinän uusien ikoneiden aiheet ovat pyhä Tiihon Sadonskilainen, Kristuksen ristiltäotto, Esirukousryhmä, Kristuksen ylösnousemus ja pyhittäjä Herman Alaskalainen. Sivuseinien pyhää Johannes Kastajaa ja Neitsyt Marian temppeliinkäyntiä esittävät ikonit on maalattu 1800-luvulla. Pienen pyhittäjä Herman Alaskalaisen ikonin on maalannut sittemmin pappismunkki Vladimirina tunnettu viitankantajamunkki Vasili vuonna 2000.

Pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan tsasouna

Kesäkuussa 2006 luostarissa vihittiin käyttöön arkkitehti Sakari Siitosen suunnittelema tsasouna, joka pyhitettiin pyhän Herran Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen syntymän muistolle. Tsasounan temppelijuhlaa vietetään kesäkuun 24. päivänä.

Valamon ystävien esityksestä ja sekä yksittäisten luostarin ystävien että Valamon ystävien rahoituksella rakennettu tsasouna sijaitsee luostarin hautausmaan välittömässä läheisyydessä, lähellä skeemaigumeni Johanneksen hautaa. Tsasounalla kunnioitetaan myös Laatokan Valamon luostarin Johannes Kastajan skiitassa pitkään kilvoitelleen skeemaigumeni Johanneksen muistoa. Skeemaigumeni Johannes on kanonisoitu pyhäksi, ja häntä kunnioitetaan nyt pyhien joukossa nimellä Pyhittäjä Johannes Valamolainen.

Tsasounan Jumalanäidin Kasanilaisen, Kristus Käsittätehdyn ja Pyhän Johannes Edelläkävijän ikonit on maalannut KS Joensuun piispa Arseni. Pyhän Johannes Edelläkävijän syntymän ikonin on maalannut arkkitehti Sakari Siitonen.