Преподобный Иоанн Валаамский

Ortodoksisen kirkkorakennuksen tarina

Ortodoksinen kirkkorakennus rakennetaan aina itä-länsisuuntaan siten, että alttarihuone on kirkon itäpäässä. Kirkon eteinen kuvaa katuvaa maailmaa, kirkkosali maanpäällistä taistelevaa seurakuntaa ja alttarihuone riemuitsevaa seurakuntaa ja tulevaa maailmaa eli Jumalan valtakuntaa, jonne taistelevan seurakunnan jäsenet ovat matkalla.

Uusi ikonostaasi Alttarihuoneen yhdistää kirkkosaliin ikonostaasiksi kutsuttu kuvaseinä. Kaikki ortodoksiset kirkot pyritään rakentamaan, sisustamaan ja koristamaan mahdollisimman kauniiksi, koska kirkko on ikään kuin maanpäällinen taivas. Valamon luostarissa tämä näkyy erityisen selvästi kirkollisten juhlien aikaan, jolloin kirkkosalia koristavat esimerkiksi runsaat kukka-asetelmat.

Pyhittäjä Johannes Valamolainen oli rakastettu rippi-isä ja armoitettu ohjaajavanhus. Hän syntyi 26.2.1873 Tverissä Venäjällä, kilvoitteli munkkina Laatokan Valamon sekä Petsamon ja Heinäveden Valamon luostareissa. Hän oli hesykasti ja nöyrän sydämen teologi, joka jakoi kirjeissään valoisaa hengen viisautta maailman murehduttamille ihmisille. Hän oli välitön kanssakulkija, jonka syvälliset sanat lohduttivat ja kannustivat muita jaksamaan vaikeissakin koetuksissa. Isä Johanneksen kirjoiksi painettuja kirjekokoelmia on käännetty monille eri kielille. Jumalallistunut kilvoittelija eli todeksi Kristuksen ykseyden, rauhan ja harmonian koko luomakunnassa. Hän kuoli 5.6.1958 Heinäveden Valamossa. Pyhän vanhuksen muistoa vaalitaan suurella lämmöllä ja hartaudella.

 

 

Kaikki ortodoksiset kirkot pyritään rakentamaan, sisustamaan ja koristamaan mahdollisimman kauniiksi, koska kirkko on ikään kuin maanpäällinen taivas.