Luostarin hautausmaa

Hautausmaalla lepäävien kilvoittelijoiden ristit ja 1960-luvulla hankitut kivilaatat kertovat omalla tavallaan kilvoittelijan elämänkaaresta ja luostarikilvoituksen eri asteista.

Venäjänkielisiin laattoihin on kirjoitettu sanat Jumalan palvelija, kilvoittelijan nimi, hänen kuolinikänsä sekä usein myös kilvoitteluvuosien määrä. Venäjää taitavalle muistomerkit kertovat myös lepääkö haudassa kuuliaisuusveli (noviisi), viitankantaja (puolimunkki), munkki, skeema- eli erakkomunkki, igumeni (luostarin johtaja) tai arkkimandriitta (ansioitunut luostarin johtaja tai pappismunkki). Seurakunnissa arkkimandriitan arvoa vastaa nimitys rovasti.

Joillain haudoilla oleva grobu on esimerkiksi Pohjois-Venäjällä ja Karjalassa tavattava puinen hautamuistomerkki, joita rakennettiin mahdollisesti jo yli tuhat vuotta sitten.

Tämä kapea parimetrinen hirsistä rakennettu ja laudoilla harjakatettu rakennelma koristellaan usein taidokkain puuleikkauksin. Entisaikoina grobu saattoi toimia talvisin myös villieläimiltä suojaavana ruumiin säilytyspaikkana aina siihen asti, kunnes hauta kyettiin kaivamaan. Suomessa vanhoja ja uusia grobuja voi nähdä esimerkiksi Ilomantsin hautausmaalla, Sevettijärvellä, Kuivajärven Kalmosaaressa ja Valamon luostarin hautausmaalla.

Piispa Markus

Piispa Markus (1910-1989) oli kotoisin Karjalan Kannakselta ja hänet vihittiin munkiksi Laatokan Valamossa vuonna 1938. Hän toimi luostarissa mm. igumeni Haritonin keljapalvelijana. Sota-aikana sotilaspappina ja sen jälkeen seurakuntapappina eri puolilla Suomea toiminut isä Markus muutti 1950-luvulla Yhdysvaltoihin, San Franciscoon. Hänet valittiin siellä Laatokan piispaksi vuonna 1968. Jäätyään eläkkeelle piispa Markus palasi Suomeen, jossa hän myös kuoli ja tuli toivomuksensa mukaisesti haudatuksi Valamon luostarin hautausmaahan.

Piispa Aleksi

Piispa Aleksi (1941-1984) oli syvästi hengellinen esipaimen, joka oli kerännyt runsaasti kilvoituselämän viisautta toimittuaan nuoruudestaan saakka Valamon ikääntyneen veljestön apuna. Joensuun piispaksi vuonna 1980 valittu piispa Aleksi menehtyi vaikeaan sairauteen vain muutamaa vuotta virkaan astumisensa jälkeen.

Veli Antti

Veli Andrei Peschkoff (1915-1991) oli Konevitsan luostarin veljestön viimeisin kilvoittelija. Konevitsan Anttina tunnettu noviisi Andrei Peschkoff pääsi kesällä 1991 käymään entisellä kotisaarellaan ensimmäistä kertaa puoleen vuosisataan ja kuoli pian sen jälkeen.

Pentti Saarikoski

Kirjailija Pentti Saarikoski (1937-1983) vietti elämänsä viimeisinä vuosina aikaa Valamossa liittymättä kuitenkaan ortodoksiseen kirkkoon. Hänet haudattiin Valamon luostarin hautausmaalle lähiomaisten toivomuksesta. Kirjailijan haudasta on tullut suosittu vierailukohde, jonka kautta monet vierailijat tutustuvat myös luostarin ja ortodoksisen kirkon elämään.