Pentti Saarikoski -seminaari 8/2023

Kurssin kuvaus

Vuonna 2023 tulee 40 vuotta runoilija Pentti Saarikosken kuolemasta. Tasavuoden johdosta Valamon opisto järjestää Saarikoskea käsittelevän kolmipäiväisen seminaarin. Pentti Saarikosken merkitys suomalaiselle runoudelle ja kirjallisuudelle on kiistämätön. Valovoimaisena henkilönä hän oli myös runoilijoille harvinaisella tavalla julkisuuden henkilö. Saarikosken jälkimaineelle tälläkin on oma vaikutuksensa. Seminaarissa avataan tämän päivän näkökulmia Saarikosken runouteen, suomennoksiin ja proosateoksiin kun nuoremman polven kirjailijat sekä tutkijat valottavat suhdettaan Saarikoskeen. Seminaarin sisältö on tuotettu yhteistyössä Kulttuuri Taskenin  ja runoilija Tommi Parkon kanssa. 

Varattavissa oleva huonevaihtoehto varmistuu ilmoittautumisen yhteydessä varaustilanteen mukaan. 

OHJELMASSA:

Miki Liukkonen

Kirjailija lööppijulkisuuden keskellä

Pohdintoja kirjailijuudesta lööppijulkisuuden keskellä. Ennakkoluulot, julkisuuden kirot, narsismi, sekä julkinen ja yksityinen minä.

Vain vaivoin runsaassa kolmessakymmenessä ikävuodessa Miki Liukkonen on ehtinyt kirjoittaa kunnioitettavan tuotannon, jossa kansainvälisen kokeellisen kirjallisuuden tuulet yhdistyvät suomen kielen virtuoosimaiseen hallintaan. Liukkosen kolme runokokoelmaa ja neljä romaania ovat täynnä tuhlailevia kielikuvia ja pakkomielteisiä ihmisiä, jotka yrittävät luovia tiensä hengissä nykyhetken halki. Mammuttiromaani O (2017) saavutti useita palkintoehdokkuuksia, ja sitä kutsuttiin kritiikeissä muun muassa yhdeksi 2010-luvun tärkeimmistä kotimaisista romaaneista (Juhani Karila, HS) ja ”2000-luvun suomalaisen kirjallisuuden vakuuttavimmaksi voimannäytöksi” (Juha Seppälä, Parnasso). Le Monde kutsui sitä ”oppineeksi labyrintiksi ja magneettiseksi kirjahirviöksi”. Hänen uusin suurromaaninsa Elämä: Esipuhe (2021) julkaistiin tavallisen version lisäksi kirjailijan lyhentämättömänä laitoksena.

***

Päivi Koivisto 

Saarikosken omaelämäkerrallisten proosateosten muotoutumisesta – vertauskohtana nykyautofiktiot 

Pekka Tarkka kirjoittaa Asiaa tai ei -teoksesta: ”Koko kirjan mittaan Saarikoski on häärännyt yksityisteatterinsa maestrona ja pannut parastaan oikean ja väärän sekoittajana, aplodeja kärttävänä tyyliniekkana.” Yhdistettynä teosten dokumentaariseen taustaan kuvaus kuulostaa nykyhetken muotilaji autofiktion käytännöiltä. Alustuksessani tarkastelen Pentti Saarikosken omaelämäkerrallisten proosateosten Kirje vaimolleni, Aika Prahassa, Asiaa tai ei ja Euroopan reuna poetiikkaa ja syntyvaiheita ja pohdin, missä määrin ne ovat rinnastettavissa nykyaikana suosittuun autofiktion lajiin ja missä taas Saarikosken teokset eroavat siitä, mitä nykyaikana käsitetään autofiktiolla.

Päivi Koivisto (FT) on tutkinut suomalaista autofiktiota ja sen muutoksia 1990-luvulta tähän päivään. Hän on kiinnostunut kaunokirjallisten teosten syntyprosesseista ja haastatellut aiheesta useita kirjailijoita ja kustannustoimittajia.  Koivisto toimii kustannuspäällikkönä Teos-kustantamossa.

***

Vesa Haapala

Tähtien mittakaavassa – politiikka, myytit ja runoilijan yhteisö Saarikosken Tiarniassa.

Esitelmässäni pohdin, mitä Saarikosken Tiarnia-sarjassa tapahtuu sellaisille hänen runoudelleen ja ajattelulleen tärkeille asioille kuin politiikka, maailmankuva ja kommunismi. Tarkastelen muutosta suhteessa Saarikosken 1960-luvun poliittiseen runouteen ja mietin myös, mikä rooli Saarikosken myöhäisessä runoudessa myyteillä ja uskonnollisilla viittauksilla on olemassaolon kokemuksen jäsentämisessä.

Vesa Haapala on kirjailija ja kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hänen runokokoelmansa Hämärä ei tanssi enää (2019) käy vuoropuhelua Pentti Saarikosken Hämärän tanssien kanssa. 

***

Riikka Ylitalo

60 vuotta 60-luvusta: Pentti Saarikosken poliittinen runous nykyajan näkökulmasta

Alustus käsittelee sitä, millaiselta Pentti Saarikosken 1960-luvun poliittinen lyriikka näyttää 2020-luvun näkökulmasta. Miten runoja voi tulkita ilmestymisaikansa yhteiskunnallisessa kontekstissa? Entä miltä ne vaikuttavat 60 vuotta myöhemmin? Tarkastelen myös sitä, miten uudet sukupolvet voisivat nähdä Saarikosken ja mitä 60-lukulaisesta Saarikoskesta on näkyvillä nykyrunoudessa.

Riikka Ylitalo (s. 1987) väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2015. Hän tutki väitöskirjassaan Pentti Saarikosken 1960-luvun poliittista lyriikkaa. Hän on kirjoittanut myös Arvo Salosta kertovan kirjan Sanamaagikko (Reuna 2020). Tällä hetkellä Ylitalo työskentelee äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana lukiossa.

***

Elo Viiding

Mitä tapahtuu todella? – Saarikoski Virossa

Elo Viiding on virolainen runoilija ja kääntäjä. Hän on virontanut Saarikoskea teokseen Luuletused (Tuum, 2012, käännös Lauri Kitsnik, Hasso Krull, Kalju Kruusa, Asko Kűnnap, Joel Sang ja Elo Viiding). Viidingin runoja on suomennettu valikoimaan Paljastuksia (2000, suom. Katja Meriluoto) ja syksyllä 2022 ilmestyy hänen runojensa laaja valikoima Tuhannelle äänelle (suom. Katja Meriluoto)

***

Ville-Juhani Sutinen

Runo ja mysteeri – Pentti Saarikosken aika Valamossa

Runoilija Pentti Saarikoski vietti aikaa Valamon ortodoksisessa luostarissa. Paikka tarjosirauhallisen tilanteen ja myös konkreettisen tilan kirjoittamiselle. Samalla Saarikosken runouteen tarttui jotain luostarin ilmapiiristä. Kuten ortodoksisessa uskonnossa runoudessa tunnustetaan, että kaikkea ei ole mahdollista sanoa, vaan aina jää mysteeri.

Ville-Juhani Sutinen on kirjailija ja kääntäjä. Häneltä on ilmestynyt niin runoutta, esseistiikkaa kuin romaanejakin, ja lisäksi hän on julkaissut tietokirjoja. Sutinen on kääntänyt suomeksi useita englantilaisen kielialueen klassikoita. Hänen kirjallisuutta käsittelevä esseeteoksensa Vaivan arvoista – esseitä poikkeuskirjallisuudesta voitti tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2022.

***

Hanna-Riikka Kuisma

Saarikoski ja minä: Päiväkirjoittaminen kaunokirjallisuuden taustahuminana

Keskityn alustuksessani Saarikosken tuotannosta postuumisti toimitettuihin päiväkirjoihin, jotka olen lukenut melkein yhtä monesti kuin hänen runonsa. Käyn läpi näkemystäni tajunnanvirtamaisesta päiväkirjoittamisesta kaiken eläessä julkaistavaksi päätyvän, hiotun kaunokirjallisuuden pohjavirtana. Kuinka teosten ydin nousee pinnalle brutaalin rehellisestä pikkumaisuuksissa vellomisesta, toistoista ja arkisista syvyyksistä. Miten tavoitteeton vapaa kirjoittaminen on parhaimmillaan kuin hengittämistä, itsestäänselvyys. Olen itse päiväkirjoittaja, joten käytän myös omaa uraani ja tapauskertomustani esimerkkinä. Rinnastan ja vertailen kokemuksiani päiväkirjojen ja kaunokirjallisten töiden suhteen Saarikosken vastaaviin. Miten kumpikin meistä on kirjoittanut nuoruuden päiväkirjoihinsa, kuinka joku lukee niitä sitten, kun on menehtynyt tunnettuna taiteilijana. Ei siis jos, vaan kun.

Hanna-Riikka Kuisma on kirjailija ja krooninen päiväkirjoittaja. Hän aloitti jälkimmäisen viisivuotiaana 1983, esikoisteos Elinkautinen ilmestyi 2005. Häneltä on julkaistu seitsemän omaa teosta, ja hän on kirjoittanut monipuolisesti myös lehtiin ja antologioihin yms. Romaani Kerrostalo (2019) oli Finlandia-ehdokkaana.

***

Vesa Lahti

Pentti Saarikosken kääntäjäkuva eilen ja tänään

FT Vesa Lahti kertoo alustuksessaan ensin Pentti Saarikosken omista näkemyksistä suomen kielestä ja kääntämisestä. Esityksessä tarkastellaan muutamaa hänen suomennostaan uran alkuvaiheilta ja niiden saamaa vastaanottoa. Alustuksessa esitellään kritiikkejä kuluneilta vuosikymmeniltä ja pohditaan Pentti Saarikosken kääntäjäkuvaa myös erityisesti tämän päivän näkökulmasta.

Vesa Lahti, FT on muuramelainen runoilija ja kirjoittamisen ja kääntämisen tutkija. Hän on toiminut Taiteen edistämiskeskuksen kirjallisuuden läänintaiteilijana Keski-Suomessa 2014–17.  Hän on opettanut kääntämistä ja luovaa kirjoittamista muun muassa Jyväskylän yliopistossa, Oriveden opistossa ja Jyväskylän kansalaisopistossa. 

Lahti väitteli Jyväskylän yliopistossa keväällä 2022 kääntämisen ohjaamisesta. Hän kirjoittaa kritiikkejä käännöskirjallisuuden verkkolehti Maailmankirjoihin.  Häneltä on julkaistu neljä runoteosta, joista viimeisin, Laulaisit minulle mustakärki (Poesia 2020). Hänen kolmas kokoelmansa Valo murtautuu kynnen alta ilmestyi kreikaksi syksyllä 2020.

***

Tommi Parkko

Jokaisella on tämänsä ja muita ohjeita kirjoittamiseen

Pentti Saarikosken tuotannosta löytyy lukuisia kannaottoja, joissa hän selventää runoutensa poeettisiä lähtökohtia. Näitä usein tiiviinä tokaisuina esittettyjä kannanottoja voi hyvin käyttää myös luovan kirjoittamisen opetuksessa. Jokaisella on tämänsä on kaiken kirjoittamisen oiva lähtökohta. Se on avannut monille kirjoittajille näkökulman kirjoittamiseen.

Tommi Parkko on runoilija, tietokirjailija ja luovan kirjoittamisen opettaja. Hän myös vetää käännösrunouteen erikoistunutta kustantamoa, Kustannusliike Parkkoa. 

***

Maria Mäkelä

Kirjailija elämäntarinatuotteena ennen ja nyt

Pentti Saarikoski oli poliittinen mediakirjailija ennen sosiaalista mediaa ja kustannusalan voimakasta kaupallistumista. Silti hänen elämäntarinansa oli tuote, vetovoimainen yhdistelmä kirjallista mielikuvitusta, karua realiteettia ja ideologista sanomaa. Millainen oli kirjallinen elämä tuotteena Saarikosken aikaan, entä millainen se on nyt?

FT, dosentti Maria Mäkelä on yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa. Mäkelä on kansainvälisesti tunnettu kertomuksen teoreetikko, joka on viime vuosina tutkinut muun muassa aikamme tarinataloutta ja kirjailijan eetoksen rakentumista.