Pentti Saarikoski -päivät 8/2024

16.08.2024 00:00 - 17.08.2024 00:00

Ilmoittautuminen päättyy: 02.08.2024 00:00 - Mikäli ilmoittautuminen on jo päättynyt, kysy kurssipaikkoja puh. 017 570 1810

kurssit@valamo.fi, p. 017 5701 810

, 285€/Opistohotelli 1hh, sis. majoitus, opetus, ateriat, 285€/Hotelli 2hh, sis. majoitus, opetus, ateriat, 267€/Vierasmaja 1hh, sis. majoitus, opetus, ateriat

Kurssin kuvaus

Pentti Saarikoski -päivät ovat runoilijamestarin henkeä kunnioittava kirjallisuustapahtuma. Päivillä muusikko ja kirjailija Pelle Miljoona esiintyy, kertoo ja keskustelee kävijöiden kanssa teksteistä ja laululyriikoista. Kirjailija Jouni Tossavaisen aiheena on  Saarikosken Hämärän tanssien draamallisuus Runoilija, kääntäjä ja kustantaja Seppo Lahtinen puhuu runouden suomentamisesta, kirjoittamisesta ja Kustannusosakeyhtiö Sammakon runokirjoista vuosilta 1996-2024. Puheenvuorossaan runoilija Terhi Forssén tarkastelee Saarikosken nuoruudenpäiväkirjoja ja runoja kaksin silmin: toisaalta muistellen ensimmäisiä kohtaamisiaan Saarikosken tekstien kanssa runoilijuudesta haaveilevana 17-vuotiaana, ja toisaalta tutkaillen samoja rivejä myöhemmin, runoilijan perspektiivistä. Kirjailija Heikki Kännö esitelmöi arvostetuista ja palkituista romaaneistaan Kädet (2024), Ihmishämärä (2022), Runoilija (2020), Sömnö (2018) ja Mehiläistie (2017). Hän puhuu myös germaanien ja kreikkalaisten mytologioista, saksalaisesta filosofiasta, sekä omasta suhteestaan runoilija Pentti Saarikosken tuotantoon. Kirjailija ja saksofonisti Risto Oikarinen valaisee metaforien merkitystä runoilijan työssä ja uskonnollisessa kielenkäytössä. Luennon kruunaa Oikarisen runo-saksofoniesitys, jossa käsitteet ja äänteet muuttuvat musiikiksi.

Saarikoski on haudattu Valamoon, missä Saarikoski -päiviä järjestetään vuosittain aina elokuun loppupuolella. Päivien sisältö on tuotettu yhteistyössä Kulttuuri Taskenin kanssa. Ohjelma alkaa perjantaina 16.8.2024, hintaan kuuluu edellisen yön majoittuminen.  

Varattavissa oleva huonevaihtoehto varmistuu ilmoittautumisen yhteydessä varaustilanteen mukaan

Kurssin ohjelma

Torstai 15.8. 

Saapuminen Valamoon, huoneet käytössä viimeistään klo 16.00.

Torstaina ei ole tapahtumaan hintaan sisältyviä aterioita.

Perjantai 16.8.

06:00 Puoliyöpalvelus, aamupalvelus, I hetki

07:30 Luostariaamiainen majoittuville

09:00 Päivien avaus, käytännön asioita, kulttuurikeskus

09:10 Jouni Tossavainen | Millaisen näytelmän Hämärän tansseista saisi?

10:30 Terhi Forssén | Platoninen puistokävely runoilijan seurassa

12:00 Lounas/ 12:00 Rukouspalvelus

13:00 Pelle Miljoona | Laululyriikat, viinitupa

14:30 Vapaata keskustelua, viinitupa

18:00 IX hetki, pieni ehtoonjälkeinen palvelus ja kolmikanoni

19:30 Iltapalaa

21:00 Litania Pentti Saarikosken haudalla, kuolemasta tulee kuluneeksi 41 vuotta 24.8.2024

Lauantai 17.8.

06.00 Puoliyöpalvelus, aamupalvelus, liturgia

07.30 Luostariaamiainen

09.00 Seppo Lahtinen | Runouden suomentaminen ja kirjoittaminen, kulttuurikeskus

10:30 Heikki Kännö | Germaanien ja kreikkalaisten mytologia

12:00 Lounas /Huoneluovutus klo 12:00 mennessä

13:00 Risto Oikarinen | Tähtikirkas yö – luento ja runo-saksofoniesitys

14:30 Päätös

Vapaata ajatusten vaihtoa viinituvalla

Oikeudet muutoksiin pidätetään

Opettaja

Pelle Miljoona

Pelle Miljoona | Laululyriikat

Pelle Miljoona kertoo ja keskustelee kävijöiden kanssa teksteistä ja laululyriikoista. Kuulemme myös Pentti Saarikoski -päivillä miltä nämä tekstit kuulostavat laulettuina akustisen kitaran säestyksellä. Tilaisuus on Valamon luostarin viinituvassa.

Pelle Miljoona on myyttinen taiteilijapersoona sodanjälkeisessä Suomessa. Hän oli tuomassa omalla tavallaan punkkia tähän maahan, ja onnistui myös kanavoimaan ilmaisunsa sekä kunnianhimonsa kirjailijan ja trubaduurin uralle.

Pelle asuu osan vuodesta ulkomailla, mutta tulee aina takaisin Suomeen tekemään havaintojaan paikallisesta arkitodellisuudesta. Pellen kirjallinen tuotanto käsittää 17 romaania, 3 lyriikkakirjaa ja elämäkerran.

Kuva: Jukka Lepola

Opettaja

Jouni Tossavainen

Jouni Tossavainen | Hämärän tanssien draamallisuudesta

Loppukauden töinään Pentti Saarikoski kirjoitti kolme kuunnelmaa, joiden vaikutus näkyy viimeiseksi jääneessä runokokoelmassa Hämärän tanssit (1983). Radioteatterille kokoelma on dramatisoitu Raimo Grönbergin esittämäksi monologiksi. Mutta millaisen näytelmän teoksesta saisi? Sitä pohtii alustuksessaan kirjailija Jouni Tossavainen, joka Tampereen yliopiston harjoitustyönä muokkasi Hämärän tanssit kolmen näyttelijän vuoropuheluksi.

Kuopiolainen kirjailija FM Jouni Tossavainen on julkaissut 15 proosateosta ja 14 runokirjaa. Esikoiskokoelma Juoksijan testamentti ilmestyi 1985 ja valokuvarunojen kokoelma Näköala Haminavuorelle 2022. Romaani New Yorkin Lentävä suomalainen (2014) sai Savonia-palkinnon. Juoksija Hannes Kolehmaisen Amerikan-ajasta kertovan teoksen

Tossavainen dramatisoi Radioteatterille kuunnelmaksi Lentävä suomalainen, kuten myös runokokoelmat Kaikki hyvin – Tekstiviestit Kuopio–New York (2002) ja Kerro (2007).

Tampereen draamakirjallisuuden opintojen jälkeen Tossavainen työskenteli Savon Sanomissa kulttuuritoimittajana ja toimitussihteerinä 1987–2000. Kuva: Ari Haimi

Opettaja

Seppo Lahtinen

Seppo Lahtinen | Runouden suomentaminen ja kirjoittaminen

Allen Ginsberg ja Pentti Saarikoski, beat-kirjallisuus ja sen jälkihöyryt, Charles Bukowski, Ranskan Charles Baudelaire ja Arthur Rimbaud, Ruotsin Bruno K. Öijer ja Ukrainan Serhi Žadan, kotimainen osasto Teemu Hirvilammista Susinukke Kosolaan.

Seppo Lahtinen puhuu runouden suomentamisesta, kirjoittamisesta ja Kustannusosakeyhtiö Sammakon runokirjoista vuosilta 1996-2024.

Turkulainen Seppo Lahtinen on suomalainen runoilija, kääntäjä ja kustantaja. Hänen Hammas nimettiin parhaaksi runodebyytiksi Helsingin Sanomain esikoisteoskilpailussa vuonna 1998. Lahtinen on toiminut kustantajana vuodesta 1996. Kustannusosakeyhtiö Sammako on vuosien varrella saanut toiminnastaan lukuisia palkintoja. Åbo Akademin johtamisen ja organisaation professori Alf Rehn on nimittänyt Sammakkoa “maailman parhaaksi yritykseksi”.

Kuva: Wikimedia

Opettaja

Heikki Kännö

Heikki Kännö | Germaanien ja kreikkalaisten mytologia

Heikki Kännö esitelmöi arvostetuista ja palkituista romaaneistaan Kädet (2024), Ihmishämärä (2022), Runoilija (2020), Sömnö (2018) ja Mehiläistie (2017). Hän puhuu myös germaanien ja kreikkalaisten mytologioista, saksalaisesta filosofiasta, sekä omasta suhteestaan runoilija Pentti Saarikosken tuotantoon.

Turkulainen kirjailija Herikki Kännö on muun muassa kaksinkertainen Finlandia-ehdokas (Ihmishämärä, 2022, Runoilija, 2020), sekä Runeberg-palkintovoittaja teoksellaan Sömnö (2018). Hänen mielikuvitukselliset, rohkeasti eri genrejä yhdistävät romaaninsa ovat nostaneet hänet maamme eturivin kertojien joukkoon. "Heikki Kännö on kirjailijana täysin omaa luokkaansa Suomessa." (Rosa Liksom).

Kuva: Wikimedia

Opettaja

Risto Oikarinen

Risto Oikarinen | Tähtikirkas yö – luento ja runo-saksofoniesitys

Mitä metaforat ovat runoudessa ja uskonnossa? Millaisia runokuvia Saarikoski kirjoitti yöstä ja päivästä, valosta ja pimeästä? Miten ne liittyvät kristilliseen mystiikkaan? Risto Oikarinen valaisee metaforien merkitystä runoilijan työssä ja uskonnollisessa kielenkäytössä. Luennon kruunaa Oikarisen runo-saksofoniesitys, jossa käsitteet ja äänteet muuttuvat musiikiksi.

Helsingissä asuva Risto Oikarinen on palkittu kirjailija ja saksofonisti. Hänen viimeisin runokokoelmansa on Kiitos tästä yöstä (2023). Oikarinen yhdistää esityksissään runoutta ja saksofoninsoittoa. Hän on esiintynyt useilla kirjallisuusfestivaaleilla niin kotimaassa kuin Euroopassa, ja hänen runojaan on käännetty kymmenelle kielelle. Oikarinen opettaa kirjoittamista muun muassa Kriittisessä korkeakoulussa. Hänet on myös vihitty Suomen luterilaisen kirkon pastoriksi.

Kuva: Otava

Opettaja

Forssén Terhi

Terhi Forssén | Platoninen puistokävely runoilijan seurassa

Puheenvuorossaan Terhi Forssén tarkastelee Saarikosken nuoruudenpäiväkirjoja ja runoja kaksin silmin: toisaalta muistellen ensimmäisiä kohtaamisiaan Saarikosken tekstien kanssa runoilijuudesta haaveilevana 17-vuotiaana, ja toisaalta tutkaillen samoja rivejä myöhemmin, runoilijan perspektiivistä. Miten aika on muuttanut sykähdyksen luonnetta esimerkiksi riveillä ”he kävelevät alas Teorian tietä / tulevat roskapöntön luokse / ja näkevät jälleen tähdet, taivaan kappaleet” tai ”minä soitan sinulle illalla / tästä kylmästä maailmasta”?

Terhi Forssén on Jyväskylässä ja Helsingissä asuva runoilija. Häneltä on julkaistu teokset "Sinä olet ääni minä olen hiljaa" (2022) ja "Edelleen tässä" (2023), ja hän on kirjoittanut myös pieniä huvinäytelmiä. Runoudessa Forssénia ajaa eteenpäin kysymys, kuinka suomentaa suomeksi kirjoitettua. Parhaillaan hän on etsimässä tähän kysymykseen vastausta muun muassa Saima Harmajan ja Kaarlo Sarkian runoista ja vanhoista sananlaskuista.

 

Kuva: Harri István Mäki