Opettaja

Liksom Rosa

Rosa Liksom on arvostettu kirjailija ja kuvataiteilija. Hänen on todettu päässeen tuotannossaan irti pohjoissuomalaisesta ja kansallisesta kontekstista ja saaneen eräänlaisen maailmankansalaisen leiman. Liksomin teoksia on käännetty kymmenille kielille. Kirjailijalle on myönnetty muun muassa valtion kirjallisuuspalkinto (1987 ja 1992) sekä Ruotsin Akatemian pohjoismainen palkinto 2019. Liksom on voittanut esimerkiksi Finlandia-palkinnon teoksestaan Hytti nro 6 vuonna 2011.

Rosa Liksom on ollut koko ikänsä aktivisti tavalla tai toisella. Näinä aikoina hän on keskittynyt rauhan ja sodan asioihin, joihin kuuluvat keskeisenä planeettamme ilmastonmuutos, 6. sukupuuttoaalto ja planeettamme rajat sekä militarismi, militarisaatio ja kysymykset miten voisimme rakentaa rauhaa. Liksom puhuu Saarikoski -päivillä sodan ja rauhan kysymyksistä -sota ei ole koskaan voitto.

Kuva: Pekka Mustonen

Opettaja

Cankoçak Riitta

Riitta Cankoçak opiskeli pohjoismaista kirjallisuutta Tukholman yliopistossa, italian kieltä Peruggian yliopistossa. Hän toimi filosofisessa traccia-koulukunnassa, osallistui dario fo´teatterikiertueisiin, purjehti sokeana turkkilaisen ydinfyysikko aviomiehensä kanssa, käänsi Kalevalan turkin kielelle. Cankoçak  myös kääntänyt Minna Canthia turkiksi ja muun muassa yksittäisiä Saarikosken runoja turkkilaisiin kirjallisuuslehtiin. Hän on julkaissut 9 kirjallista teosta ja lukuisia esseitä.

Kun poeetta Pentti Saarikoski kirjoittaa ¨Maailmasta ¨-nimisessä teoksessaan olevansa ¨ hämähäkillä ratsastaja ¨, saattaa ilmaisu laukaista lukijassa avantgardististen ärsykkeiden tärähtelyä. Esimerkki on symbolisesti herkullinen koska se, jopa ironisessa kompleksitestissään, imaisee meidät aiheemme ytimeen eli eroottisten elementtien tutkimiseen Saarikosken runoudessa. Mitä tulee Saarikosken unelmaan ratsastaa hämähäkillä tähtien tasolla, on taannut hänen legendaarisuutensa.

Opettaja

Tuovinen Tarja

Tarja Tuovinen on heinävetinen kirjailija, entinen avustustyöntekijä ja erikoissairaanhoitaja. Hänen ensimmäinen teoksensa Hikeä, kyyneleitä ja sideharsoa: naisena kriisipesäkkeissä 2013, herätti huomiota rohkeilla päiväkirjamerkinnöillään, jotka perustuivat Tuovisen kahdeksankymmentäluvun lopusta lähtien tekemiin päiväkirjamerkintöihin maailman sota -ja kriisipesäkkeistä.

Kuinka pärjäsin johtajana sairaalassa Afganistanissa, jota johti Talebanin kapteeni? Tarja Tuovinen puhuu siitä, miten on kokenut naisten oikeudet liikkuessaan maailman kriisipesäkkeissä avustustyöntekijä ja erikoissairaanhoitajana. Kirjailija näyttää myös Saarikoski -päivillä miltä maailma näyttää katsottuna burkan takaa.

Opettaja

Tuhkanen-Markkula Terhi

Terhi Tuhkanen-Markkula on kuopiolais-siilinjärveläinen kirjallisuuskriitikko ja tietokirjailija, jonka erikoisaloja ovat muun muassa Suomen kultakauden taide, savolainen mikrohistoria ja Minna Canth. Hän lukee ja analysoi kirjoja, fiktiota ja faktaa, niin aikuisille, lapsille kuin nuorillekin. Tuhkanen-Markkula työstää pro gradu -tutkielmaa Helsingin yliopistossa Jorma Ranivaaran ja Harri Sirolan romaanien naisten ja miesten välisistä suhteista.

Pentti Saarikoski oli naimisissa neljästi ja lempi leiskui monien muidenkin kanssa, limittäin ja lomittain. Mutta mitä rakastetut naiset ajattelivat Pentistä taiteilijana, puolisona ja lastensa isänä, miten pikkusisko näki ihaillun veljensä? Terhi Tuhkanen-Markkula analysoi Saarikoskesta rakastavien naisten silmin kirjoitettuja kirjoja Mia Berner, PS – Merkintöjä suruvuodelta (1986), Tuula-Liina Varis, Kilpikonna ja olkimarsalkka (1994), Sirkka Garam, Veljeni Pentti – Pentti Saarikoski sisaren silmin (2007) ja Tuula Saarikoski Kaaos ja kirkkaus (2015).

.

Opettaja

Kaldmaa Kätlin

Kätlin Kaldmaa on palkittu virolainen runoilija, kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut viisi runokokoelmaa ja laajan valikoiman proosakirjoja. Hänen kirjoituksensa on käännetty 33 kielelle ja julkaistu maailmanlaajuisesti. Hän on kääntänyt yli 50 teosta maailman parasta kirjallisuutta. Kätlin on PEN Viron presidentti ja PEN Internationalin kansainvälinen sihteeri. Hän työstää parhaillaan kuudetta runokokoelmaansa ja toista romaaniaan.

Kuten kaikilla muillakin kirjailijoilla Pentti Saarikoskella on oma lähestymistapansa maailmaan, joka on tottunut paitsi miehiin myös naisiin. Vilkaisemalla Saarikosken proosateoksia yritämme vahvistaa naisen paikkaa Saarikosken kirjoituksissa ja onko se muuttunut kirjojen aikana. 1960-luvun maailma on melko erilainen kuin 1980-luvun maailma. Miten Saarikosken kirjoitukset heijastavat tätä muutosta?

Kuva: Tomi Kontio

Opettaja

Kaarresalo-Kasari Eila

Eila Kaarresalo-Kasari on suomalainen elokuvaohjaaja ja toimittaja. Hän muutti New Yorkiin vuonna 1964 ja suoritti Bachelor of Arts -tutkinnon New Yorkin kaupunginyliopiston (CUNY) City Collegessa 1968 pääaineenaan elokuva. Ohjaaja on työskennellyt useita vuosia Yhdysvalloissa, jossa hänet on hyväksytty julkaisuun Women Who Make Movies (Hopkinson & Blake, New York 1975). Vuonna 2020 Kaarresalo-Kasari julkaisi muistelmateoksen Jazztyttö.

Ampumarata on ensimmäisiä tietoisesti naisnäkökulmasta tehtyjä suomalaisia elokuvia. Se käsittelee  tanssipaikkatarinan muodossa naisen seksuaalista eriarvoisuutta mieheen verrattuna. Elokuva on kiertänyt filmifestivaaleja maailmalla yli 50 vuotta, viimeksi Triesten ja Scwerinin elokuvajuhlilla kesällä 2021. Ampumarata on palkittu Tampereen kansainvälisillä lyhytelokuvajuhlilla juryn erikoispalkinnolla vuonna 1970 ja Filmiaura Ry:n Jussi-kunniakirjalla 1970. Pentti Saarikoski -päivät esittää elokuvan ohjaan saatesanoilla.

Opettaja

Heiskanen Marjo

Marjo Heiskanen on kirjailija, joka alkuperäiseltä ammatiltaan oli muusikko. Heiskasen esikoisromaani Idiootin valinta (Siltala 2009) oli Helsingin Sanomien esikoispalkintoehdokkaana. Romaanien ohella Heiskaselta on julkaistu runoja, elämäkerta ja tietokirja nuorille. Heiskanen on myös kirjoittanut librettoja. Musiikkiromaani Mustia koskettimia (Siltala 2017) seuraa alkuvuodesta 2025 toinen musiikkiteemainen romaani, Magdan aaria. Oman taiteellisen työnsä ohessa Marjo Heiskanen on toiminut useissa alan luottamustehtävissä, viimeksi valtion kirjallisuustoimikunnan puheenjohtajana.

Etsinnässä on nuotteja sumuun, kun pitkään pianistina työskennellyt kirjailija Marjo Heiskanen lukee Saarikosken tuotantoa naisena ja muusikkona. Luenta kietoutuu Heiskasen romaanien Mustat koskettimet (Siltala 2017) ja Magdan aaria (Siltala 2025) teemojen ympärille, sumun ja kirkkauden sointeihin.

Kuva: Laura Malmivaara