Ajankohtaista kirjastosta

 

Elokuinen tervehdys

Aika helmikuusta 2016 tähän päivään on vierähtänyt nopeasti ja teen siksi pienen yhteenvedon Valamon kirjaston kuulumisista.   

Kirjaston hoitokunta, jossa on jäseniä luostarin lisäksi Kansalliskirjastosta, Slaavilaisesta kirjastosta ja Joensuun yliopistosta, kokoontui 2016 vuoden lopulla. Keskustelimme tuolloin igumeni Sergein johdolla menneestä kaudesta sekä tulevista vuosien 2017-2020 suuntaviivoista ja toimintamme edistämiseen tähtäävistä tavoitteista.

Kirjaston laatukäsikirjan valmistuttua viime vuonna, Haaga-Perho ja Visit Finland soivat kirjastolle Laatutonni-diplomin. http://www.laatutonni.fi/yritykset/laatutonni-diplomit

Valamo-säätiö myönsi joulun alla 2016 kirjastolle 10 000 euron apurahan teologisen aineiston hankintaan. Olemme tosi iloisia, yllättyneitä ja kiitollisia siitä! Tänä vuonna onkin voitu siksi tilata mielenkiintoisia uutuuksia ja täydennyksiä kokoelmaamme.

Tammikuussa 2017 liityimme Erikoiskirjastojen ja tietopalvelujen verkoston jäseneksi. http://www.kirjastot.fi/erik/jasenet?language_content_entity=fi

Tutkijoidenkin työnteko helpottui talvella, kun saimme modernin kopiokoneen kirjastosaliin. Nyt värillinen kopiointi, tulostus ja skannaus onnistuvat A3 koossakin. Asiakas voi skannata tuolla monitoimilaitteella aineistoja veloituksetta suoraan sähköpostiinsa tai tallentaa ne muistitikulleen.

Kirjaston päivitetyt esitteet painettiin suomeksi ja venäjäksi. Englanninkielinen versio on parhaillaan kääntäjällä työstettävänä.

Olemme ottaneet QR-koodin osaksi aineistojemme moniväyläisempää vinkkausta. Koodin avulla kameralla ja verkkoyhteydellä varustettu päätelaite, esim. puhelin tai tabletti, ohjautuu haluttuun verkko-osoitteeseen. QR-koodilukijaohjelman voi hankkia ilmaiseksi älylaitteen ohjelmistokaupasta.  Kirjan ja nykyaikaisen mobiilimedian yhdistämisellä tarjoamme asiakkaillemme kirjastomateriaalien laajemman  saavutettavuuden eri formaateissa. Olemme alkaneet luoda ja liimata QR-koodikuvia teoksiin, joista on olemassa avoin verkkoversio Internetissä. Kun QR-koodilukijalla osoittaa koodia, niin kirja on luettavissa heti omalla älylaitteella. Luetteloimme kyseisiin järjestelmätietueisiin myös permalinkin ja tuota hyperlinkkiä verkkokirjastossamme klikkaamalla pääsee kirjan virtuaaliseen pdf-lukuversioon sitäkin kautta.

Digitointityönä on aloitettu aiemman Valamon Ystävä -lehtiprojektin lisäksi Hehkuva Hiilos -lehden digitointi. Kyseiset julkaisut myös asiasanoitetaan Ikonimaalari-lehden vanavedessä Arto-artikkelitietokantaan, joka taas linkittyy valtakunnalliseen Finna-palveluun.

Holvin lehtivarastoa on uudelleen järjestelty ja siellä olevien tuhansien lehtien vieminen Aurora-tietokantaan on aloitettu. Luetteloidut lehdet ja niiden numerot näkyvät asiakkaille sen jälkeen myös verkkokirjastossa tilatietoina ja niiden avulla he voivat pyytää niteitä nähtäväkseen paikan päällä. Myös holvin vanhoja nuotteja on tutkittu ja järjestetty talkoovoimin urakalla.

Syksyllä 2015 tehdyn Aurora-konversion jälkeinen aineistojen luettelointimuokkaus ja tarroitus jatkuu hyvässä hengessä.

Yleisen ja teologisen osaston teosten hyllyjärjestystä on väljennetty ja organisoitu siirtojen ja lisähyllyjen avulla. Muutosten myötä kirjastotilan ylä- ja alakerran pohjakarttoja on alettu piirtää uusiksi ja samalla hyllyopasteet uusitaan ja UDK-luokitusta päivitetään Kansalliskirjaston vastaavaan verraten. Tämä projekti valmistunee kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana. Luokka luokalta etenevä systemaattinen kirjankorjaus ja aineistojen evaluointi on myös käynnissä.

Kirjalahjoituksia on tullut paljon, pelkästään tämän kesän aikana, yli 60 pahvilaatikollista. Tilapula on konkreettinen tosiasia kirjastolla. Siihen tilanteeseen ja kokoelmapoliittisiin näkökohtiin vedoten lahjoitukset sijoitetaan  kokoelmaan vain nidekohtaisen tarkan harkinnan jälkeen.

Viime vuonna pystytetty Munkin elämää -näyttely on kirjaston vitriineissä vielä 2018 maaliskuulle asti, jolloin toinen näyttely korvaa sen. Tulkaa tutustumaan ja lainaamaan aineistoja tai testaamaan kirjallisia QR-koodeja!

Suuri kiitos ihanille vapaaehtoistyöntekijöille ja harjoittelijoille, jotka ovat olleet apunani! Ja igumeni Sergeille, kaikille yhteistyötahoille sekä isä Viktorille nöyrä kiitos!

 

Innostunein terveisin

23.8.2017

Virva Suvitie

kirjastonhoitaja

 

 

Muutoksen tuulia Valamon luostarin kirjastossa

Valamon luostarin kirjaston aineistotietokanta konvertoitiin vanhasta, 1990-luvulla käyttöön otetusta, K3000 -järjestelmästä Axiellin Aurora -järjestelmään syksyllä 2015. Uusi ohjelmisto ja sen suoma Marc 21 -luettelointikoodaus mahdollistavat nyt monia moderneja käyttömukavuuksia sekä kirjaston asiakkaille että sen henkilökunnalle. Muutoksen myötä lähennyimme myös kohti kirjastojen yhteistietokantoja ja saimme poimintaluetteloinnin käyttöömme Melinda-, Library of Congress- sekä Libris-palveluista.

Teemme tällä hetkellä luettelointitietueittemme puhdistustyötä, joka kestänee vuosia, sillä jokainen nide ja sen tietue käsitellään ja mm. kyrillisten aineistojen translitteroinnit korjataan. Aiemmassa ohjelmassa ei ollut kaikkia ISO 9 -standardin vaatimia siirtokirjoitusmerkkejä. Niitä voimme tällä hetkellä kuitenkin onneksemme takautuvasti täydentää ja hyödyntää. Kirjat ja muu aineistomateriaali pystytään nyt lisäksi merkitsemään tulostetuilla signum- ja nimeketarroilla yhdenmukaisesti. Aiemmin kirjojen selkätarrat kirjoitettiin käsin. Saimme kuittitulostuksenkin lainauspalvelumme iloksi.

Joulun alla otimme asiakaskäyttöön myös kirjastokortit. Valamon luostarin kirjaston kirjastokortit ovat Suomessa harvinaisuuksia, sillä niitä on painettu tällä erää 1000 kappaletta. Ensimmäinen kortti on ilmainen ja sen saa kirjaston neuvonnasta täyttämällä korttikaavakkeen ja esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Tule ja nouda Sinäkin omasi!

Laina-aika on nykyisin 28 vuorokautta ja lainat voi uudistaa kolmesti, jos niistä ei ole voimassa olevia varauksia. Tutkijat voivat tarvittaessa pyytää pidempiäkin laina-aikoja. Myöhästymis- ja muistutusmaksut kertyvät eräpäivän jälkeen. Lainausoikeuden menettää, kun maksuja on karttunut 10 euroa.

Juuri julkaistussa verkkokirjastossamme voit selata tietokantaan koodattua aineistoa ja tutustua vaikka kuukauden uutuuksiin, kirjastoon hankittuihin ja lahjoitettuihin teoksiin, laajennetun haun avulla. Jos kirjaudut verkkokirjastossa omiin tietoihisi kirjastokortin numerosarjalla ja nelinumeroisella tunnusluvulla, kykenet esim. muokkaamaan yhteystietojasi, uusimaan lainasi sekä kokoamaan virtuaalisen lempikirjahyllysi. Jos tahdot kaukolainata teoksen kokoelmastamme, käänny lähimmän kirjastosi puoleen asiassa.

Tiesithän, että voit seurata kirjastomme ajankohtaisia kuulumisia Twitterinkin puolella?

Sydämellisesti tervetuloa Valamon luostarin kirjastoon sekä fyysisesti että Internetin välityksellä!

Lopuksi tahdon kiittää vielä isä Viktoria taitavasta teknisestä tuesta konversio- ja muutospyörteissä.

 

Aurinkoisessa Valamossa

16.2.2016

Virva Suvitie

kirjastonhoitaja

Valamon luostarin julkaisutoimintaa 150 vuotta

Kirkkomme autonomian 90-vuotisjuhlana on vietetty useita juhlavuosia. Myös Valamon Kristuksen kirkastumisen luostarilla on tänä vuonna aihetta juhlia kirjankustannustoimintaansa, joka on jatkunut vuodesta 1863 vuoteen 2013.

Julkaistuja teoksia on lisäpainoksineen kertynyt lähes kolmesataa.

Valamon luostari kuuluu maamme vanhimpiin julkaisijayhteisöihin. Noin 30 vuoden tauko toiminnassa ajoittui talvisodan jälkeiseen pakolaiskauteen, kun Heinävedelle asettuneen luostarin iäkäs venäjänkielinen veljestö joutui tyytymään olennaisimpaan: köyhään kilvoitukseen ja jumalanpalveluselämään. Uusi suomenkielinen veljestö aloitti julkaisutoiminnan 1970-luvulla. Tämän jälkeen kirjojen kustantaminen on jatkunut yhtäjaksoisesti.

Venäjän suuret luostarit ja hengelliset keskukset julkaisivat 1700-luvulta lähtien runsaasti kirkkoisien opetuksia sekä pyhien elämäkertoja. Taustalla oli ortodoksisen kirkon pitkä, varhaisten vuosisatojen pyhittäjiin palautuva käsikirjoitustraditio, käsin kirjoittaminen, joka monella tapaa liittyi luostarielämään. Hesykastista elämää ja rukousta käsittelevän kirjallisuuden renessanssi 1700-luvun Venäjällä vahvisti hengellisen kirjan asemaa ja luostareita kirjallisuuden tuottajina.

Juhlallinen albumi ja historian kuvia Laatokan Valamosta

Valamon luostarin ensimmäinen julkaisu tilattiin Venäjän keisari Aleksanteri II:n Valamon vierailun jälkeen. Se oli suurikokoinen kuva-albumi, ”Kokoelma Valamon saarten näkymiä taiteilija P. I. Balašovin luonnosta piirtämänä” (Sobranìe vidov městnostej ostrova Valaama). Albumi ilmestyi vuonna 1863. Taiteilija P. I. Balašov kuvaa värilitografioissaan pastellisävyin juhlavierailua, luostarin rakennelmia sekä Valamon saaren jylhää luontoa. Julkaisu ilmentää igumeni Damaskinin ajan luostaria, jossa hengellisen rakennustyön ohessa pyrittiin näyttävyyteen ja lujiin ulkonaisiin rakenteisiin. Samalla haluttiin määritellä luostarin suhdetta Venäjän korkeimpaan hallintovaltaan. Piispa Arseni toimitti Balašovin värilitografioihin perustuvan ortodoksisen seinäkalenterin vuodelle 2013.

Jo ennen Balašovin albumia igumeni Damaskin ja Valamon veljestö olivat olleet mukana kirjahankkeissa. Vuonna 1856 julkaistiin kaksi vaatimatonta teosta, molemmat hyväntekeväisyystarkoitukseen tukemaan Säntämän Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen erakkolaa sekä Ondrusovan Pyhän Nikolaoksen erakkolaa.1Kirjojen toimittajaksi mainitaan igumeni Damaskin, mutta varsinaisia Valamon julkaisuja ne eivät silti ole.

Vanhimpia Valamon luostarin historiaan liittyviä tekstejä ovat igumeni Nasarin, myöhemmin Valamon pyhittäjäksi kanonisoidun 1700-luvun rakentajan kirjallisessa muodossa säilyneet opetukset.2 Kysymyksessä oli Sarovin luostarin sääntöihin perustuva kirjoitus, jonka Sarovista Valamon rakentajaksi kutsuttu pyhittäjä Nasari juurrutti Valamon luostariin.3

Ensijulkaisun jälkeen Valamon luostari alkoi1800-luvun lopulla tietoisesti rakentaa menneisyyskuvaansa ja julkaisi useita laajoja, toisiaan varioivia teoksia, joiden historiallinen pohja on monilta osin voitu osoittaa hataraksi ja pyrkimykset ajan kansallismielisyyden sävyttämäksi.4 Yleisesityksistä tunnetuin on vuonna 1864 ilmestynyt Valaamskìj monastyr', jonka igumeni Damaskin tilasi pietarilaiselta sensorilta N. V. Elaginilta. Kirja julkaistiin anonyymisti ja siitä otettiin useita painoksia. Elaginin kirjan vaikutus muihin Valamon historiaa käsitteleviin teoksiin oli näkyvä.

Valamon skiittaluostareita kuvaavien vihkosten sarja, Valamon igumenien ja kilvoittelijoiden elämäkertakuvaukset sekä kuva-albumit loivat toisaalla havainnollista kuvaa luostarista. Kirjat olivat pyhiinvaeltajien ja matkalaisten muistokirjoja, mutta niitä myös levitettiin aktiivisesti painettujen myyntiluetteloiden avulla.

Luostarin kirjat julkaistiin usein ilman tekijämerkintöjä tai tekijäksi mainittiin ”Valamon luostari”. Tekijöiden joukossa oli kuitenkin yleensä myös veljestöä. Tuotteliain heistä1800-luvulla oli pappismunkki Pimen, joka tunnetaan myös Konevitsan luostarin rakentajana. Hänen teoksistaan ansaitsee huomion skeemapappismunkki Antipan, myöhemmin pyhittäjä Antipa Valamolaisen, elämää kuvaava teos, jonka kolmannen ja neljännen painoksen Valamon luostari julkaisi.5

Varhaisin Valamon pyhittäjiä Sergeitä ja Hermania käsittelevä kirja oli Pietarin Pyhän Synodin kustantama. Pyhittäjät kanonisoitiin vuonna 1819. Kauniin juhlapalvelustekstin6 heidän muistokseen kirjoitti Konevitsan luostarin rakentaja arkkimandriitta Ilarion.

Juhlapalveluksen suomennos oli myös Valamon luostarin ensimmäinen suomenkielinen kirja. Se julkaistiin ilman tekijämerkintöjä vuonna 1908 yhdessä Viipurin ja Suomen arkkipiispa Sergein (Stragorodski) kirjoittaman akatistoshymnin kanssa: Juhlapalwelus ja akatistoweisu pyhäin isäimme Sergein ja Hermanin, Walamon ihmetekijäin muistopäiwänä 28 p. kesäkuuta ja heidän pyhäin jäännöstensä tuontipäiwänä Nowgorodista takaisin heidän luostariinsa 11. p. syyskuuta. Teoksen suomentaja oli A. Jakubov.

Suomenkielinen julkaisutoiminta vakiintuu

Autonomisen Suomen aikana Valamon luostari oli venäläis-karjalainen luostari, jonka julkaisutoiminta oli lähes yksinomaan venäjänkielistä.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 Valamon saari jäi valtakunnan rajojen sisälle. Yhteys itään katkesi, ja luostari joutui uudessa tilanteessa katsomaan länteen. Suomen ortodoksinen hiippakunta liittyi 1920-luvulla Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen. Vuonna 1923 Konstantinopolin patriarkka antoi ns. Tomos-asiakirjan, jolla kirkkomme liitettiin patriarkaattiin.

Luostari julkaisi vuonna 1923 suomenkielisen kuvauksen luostarista: Jeesuksen Kristuksen kirkastumisen muistolle pyhitetty Walamon luostari. Kirja oli pieni yleisesitys, jonka tiedot siirtyivät nopeasti suomenkielisen Valamo-kirjallisuuden lähteiksi. Kirja julkaistiin ruotsiksi vuonna 1925. Venäjänkielinen kustannustoiminta jatkui, mutta julkaisujen joukossa alkoi säännöllisesti näkyä suomenkielisiä kirjoja, aluksi suomennoksia venäjästä.

Sotien välisen ajan ortodoksisia perusteoksia olivat Lyhyt kertomus abba Doroteoksesta ja hänen kaksitoista opetuspuhettaan (1934), viisiosainen Kilvoittelija-sarja (1939–1938) sekä Tambovin pyhän erakkopiispa Feofanin ja pyhittäjä-metropoliitta Dimitri Rostovilaisen teokset. Useat tuon kauden teoksista ovat säilyneet Valamon julkaisuohjelmassa. Niitä on editoitu ja julkaistu myöhemmin uusina painoksina.

Ortodoksisen uskon sisältö tuli näkyvästi esiin Valamon julkaisutoiminnassa, kun luostari alkoi kertoa olemassaolonsa perusteista suomenkieliselle lukijakunnalle. Samalla luostarin kustannustoiminta vaikutti osaltaan suomenkielisen ortodoksisen kirjallisuuden syntyyn.

Viimeinen Laatokan Valamon julkaisu ilmestyi vuonna 1939. Teos oli nimeltään Valamon Museo,1600 museoesineen kuvitettu luettelo. Luostarin siirryttyä evakossa Sisä-Suomeen voitiin vielä julkaista igumeni Haritonin askeesia ja luostarielämää käsittelevä venäjänkielinen teos7, jonka lopussa on päiväys: Papinniemi, 8. VI. 1943. Piispa Aleksi on luonnehtinut teoksessa Valamo ja sen sanoma kirjoitusta luostarielämän apologiaksi. Nimiösivulla pahoitellaan, ettei kirjapainossa enää ollut mahdollista käyttää venäjän vanhaa ortografiaa.

Papinniemen Valamon julkaisutoiminta

1970-luvulla luostarin julkaisutoiminnassa käynnistyi uusi vaihe. Metropoliitta Ambrosius, tuolloinen veli Kristoforos, sekä metropoliitta Panteleimon, luostarin igumeni saivat kumpikin omien taipumustensa avulla kustannustoimen nopeaan nousuun. Papinniemen Valamon henkisenä taustahahmona ja tukijana vaikutti arkkipiispa Paavali, joka jo pappismunkkina Laatokan Valamossa oli suomenkielisen julkaisutoiminnan keskeinen hahmo.

Vuonna 1977 luostarissa vietettiin suurta juhlaa, kun luostarin ystävien tukemana rakennettu uusi Kristuksen kirkastumisen kirkko vihittiin käyttöön. Kirkkojuhla ikuistettiin suomen- ja englanninkieliseksi kuvateokseksi.8 Myös muita kirjoja julkaistiin, kuten veli Kristoforoksen toimittama antologia Valamon juhlakirja. 800 vuotta luostariperinnettä Karjalassa. Siinä kirkonmiehet, tutkijat ja pyhissäkävijät kirjoittavat Valamon luostaritoiminnan eri osa-alueista sekä luostarivaikutelmistaan.

1980-luvulla luostari kustansi uuden painoksen isä Ambrosiuksen ja Markku Haapion toimittamasta suurteoksesta Ortodoksinen kirkko Suomessa (1982). Uudessa Valamossa vierailleen Sergei Bolshakoffin teosten suomennokset ilmestyivät: Isä Mihail, Uuden Valamon erakko ja Hengen korkeuksissa. Bolshakoffin teokset on Valamon kirjan juhlavuotena toimitettu yksiin kansiin nimellä Sydämen rukous.

Metropoliitta Panteleimon suomensi ja kirjoitti Valamon arkistolähteiden pohjalta useita Valamon historiaan liittyviä teoksia: Isä Johannes. Valamon vanhuksen, skeemaigumeni Johanneksen (1874–1958) elämäkerta (1985), Valamon igumeni Gabriel (1988), Valamon paterikon. Luostarin isien elämäkertoja (1989).

1990-luvulla julkaisutoiminta oli vakiinnuttanut hiljentymiskirjallisuuden profiilinsa. Se sisältää idän kirkon hengellisten kirjoitusten suomennoksia sekä alkuperäisteoksia, jotka liittyvät ortodoksisiin aiheisiin, luostareiden historiaan ja kilvoitteluelämään.

Piispa Arseni on käsitellyt lukuisissa kirjoituksissaan Valamon ikonitaidetta ja Valamon kulttuurisia yhteyksiä. Hänen toimittamassaan teoksessa Valamo – Pietari. Hengellisiä, aineellisia ja kulttuuriyhteyksiä Laatokan Valamon ja Pietarin välillä (2003) tutkijat avaavat uusia näkökulmia luostarin historiaan.

Pappismunkki Serafim on suomentanut Valamon julkaisusarjaan patristiikan helmiä, kuten pyhän Johannes Krysostomoksen Opetuspuheita Johanneksen evankeliumista 1–2 (2001, 2003) sekä pyhän Isak Niniveläisen Kootut teokset (2005).

Valamon omat aarteet nousevat esille arkkimandriitta Sergein toimittamassa laajassa teoksessa Valamon aarteet (2011), joka nyt juhlavuotena julkaistaan myös englanniksi ja venäjäksi.

Kuvateoksilla on ollut tärkeä sija Valamon luostarin julkaisutoiminnassa. Kuva kertoo, minkälaista luostarissa on ja on ollut. Kuviin tallentuu muutos. Myös ulkonaisen köyhyyden kuvat ovat olleet rikkauden kuvia.

Valamon kirjan juhlavuotena luostari haluaa kiittää julkaisutoiminnan avustajia: kirjoittajia, suomentajia, valokuvaajia, kirjataiteilijoita, sivutaittajia, kuvittajia, toimittajia, oikolukijoita, ääneen lukijoita... Viimemainittujen ansiosta on voitu julkaista äänikirjana esimerkiksi Jobin kirja (2012).

Kaksi Valamon luostarin klassikkoa

Vinttihuoneenne on kuin kelja erämaassa. Voitte olla mitään näkemättä ja kuulematta. Voitte lukea jonkin verran ja ajatella, rukoilla vähän ja taas ajatella. Ja siinä kaikki. Kunpa Jumala vain antaisi meille sydämen lämpöä ja se pysyisi meissä.

Jeesuksen rukous, 1983, s. 211.

Igumeni Haritolta julkaistiin vuonna 1936 kirkon opetusteksteihin pohjautuva antologia Umnoe dělanìe. O molitvě Ìisusovoj. Kirjan suomennos Jeesuksen rukous otettiin luostarin kustannusohjelmaan vuonna 1983.9 Arkkipiispa Paavali kirjoitti teokseen laajan johdannon. Kirjaan liitettiin henkilö- ja asiahakemisto sekä Jeesuksen rukous -palveluksen teksti, sellaisena kuin sitä harjoitetaan Englannissa, Pyhälle Johannes Kastajalle omistetussa luostarissa. Teos on käännetty muun muassa ranskan ja englannin kielelle.

Kirja palaa kirkon varhaisten opettajien henkeen ja kuvaa pohjavirtaa, jolle Valamon luostarin rukouselämä myös tänä päivänä rakentuu.

Valamossa kävin läpi erilaisia kuuliaisuustehtäviä, ja kaikki olivat sellaisia, joista en pitänyt. Mutta en murehtinut sitä, vaan olin rauhallinen. Pyhä kuuliaisuustehtävä kasvattaa nöyryyttä ja vahvistaa tahdonvoimaa. Pyhät isät rinnastavat kuuliaisuuden jopa marttyyriuteen. Siitä kirjoittaa mainiosti abba Doroteos, neuvon sinua lukemaan hänen kirjansa.

7.2.1954 Kirje nunnalle. Valamon vanhuksen kirjeitä, 2012, s. 164.

Skeemaigumeni Johannes, Valamon rakastettu ohjaajavanhus, kirjoittaa Papinniemen keljastaan kirjeitä hengellisille lapsilleen. Hän vastaa kysymyksiin, rohkaisee ja lohduttaa, varoittaa ylpeydestä ja vihasta. Lempeän opetuksen lähteenä ovat evankeliumit ja pyhien isien kirjoitukset – paljolti juuri ne, joita Valamon luostari on julkaisuissaan tuonut esiin.

Empien isä Johannes suostui, kun hengelliset lapset pyysivät lupaa koota kirjeet ja julkaista ne. Venäjänkielinen, 200 kappaleen konekirjoitusmoniste ilmestyi vuonna 1956. Sen vaaleanvihreää kantta kaunisti isä Johanneksen viivapiirros. Venäjänkielisestä laitoksesta on myöhemmin otettu useita painoksia. Kirja on käännetty lukuisille kielille, viimeksi armeniaksi. Arkkipiispa Paavali suomensi teoksen vuonna 1976 nimellä Valamon vanhuksen kirjeitä.

Isä Johanneksen kirjeiden suomenkielisestä laitoksesta otettiin Valamon luostarissa vuonna 2012 jo kahdeksas painos.

Pia Koskinen-Launonen

---

1 Sândemskaâ-Uspenskaâ pustyn'. Istoričesko-statističeskìja zametki, izdany userdìem nastojatelâ Valaamskoj obiteli Igumena Damaskina, v pol'zu pustyni. Ondrusova-Nikolaevskaâ pustyn', istoričesko-statističeskìj očerk. Sostavlen userdìem nastoâtelâ Valaamskago monastyrâ igumena Damaskina. (Molempien teosten julkaisutiedot: Sanktpeterburg, v Tipografïi Počtovago departamenta, 1856).

2 Starčeskoe nastavlenìe otca Nazariâ. igumena valaamskago s kratkim skazanìem o ego žizni i podvigah. Izdanìe Valaamskago monastyrâ, 1912.

3 Ks. arkkipiispa Paavalin kirjoitus ”Luostarikilvoituksen vaiheet Valamossa”. Teoksessa. Valamo ja sen sanoma. Helsinki, Valamo-seura ry, 1982. S. 89–92.

4 Esim. Kati Parppei: Saints, Legends and Forgeries. The Formation of the Historiographical image of Valaam Monastery. Joensuu 2010.

5 Zaměčatel'naâ žizn' ìeroshimonaha Antipy. [Sostavil Valaamskago monastyrâ naměstnik, ìeromonah Pimen]. [4. p.]. Izdanìe Valaamskago monastyrja, 1893.

6 Služba na pamât' Prepodobnyh otec Sergìâ i Germana Valaamskih čudotvorcĕv i slovo na pamjat ih. Sanktpeterburg,1817.

7 Azketizm i monašestvo, Izdanie Valaamskago monastyrja,1943 g. – Luostari on julkaissut teoksen lyhennelmän suomen, ruotsin ja englannin kielellä vuonna 2004.

8 Uusi Valamo kesäkuun viidentenä 1977. New Valamo, 5 June 1977: Church consecration. Toimittaja veli Kristoforos. Johdanto isä Panteleimon. Valokuvat: Topi Ikäläinen, Vesa P. Takala, Jaakko Julkunen. Valamon luostari, 1978.

9 Jeesuksen rukous. Otteita pyhien isien ja hengellisten opettajien teoksista. Koonnut Valamon luostarin igumeni Hariton. Johdanto arkkipiispa Paavali. Suomentanut englanninkielisestä laitoksesta Sirkka Anttila-Markkanen. Suomennoksen tark. venäjänkieliseen laitokseen vertaamalla arkkipiispa Paavali. Kuvat Petros Sasaki. Valamon luostari, 1983.

Valamon julkaisutoimintaa koskevan artikkelin erikoismerkit venäläisten nimien translitteroinnissa:
Ââ, Èè, Ěě, Ìì, Ûû, Čč, Šš, Žž, ' liudennusmerkki

17.10.2013
PK-L