Ikonit

Ikonit kuuluvat kiinteästi ortodoksiseen kristillisyyteen. Ne ovat tyyliteltyjä kuvia, joihin kuvataan Kristus, Jumalanäiti, pyhiä ihmisiä, enkeleitä tai kirkollisia juhlia.

Ikonografiset kasvot eivät esitä vaihtelevia inhimillisiä tunteita, vaan ikonin kasvoista loistaa jumalallinen rauha ja hiljaisuus.

Ikoni on rukouksen välikappale: ikään kuin ikkuna pyhien riemuitsevaan seurakuntaan, iankaikkisuuteen. Ikoneita ei palvota, vaan niiden edessä osoitetaan kunnioitusta niihin kuvatuille pyhille. Ortodoksisen kirkkotaiteen kuvaustapa on pysynyt kautta aikojen hyvin muuttumattomana. Ikonimaalarin tehtävänä ei ole korostaa omaa työtään, vaan jatkaa oman kätensä kautta ikivanhaa perinnettä Jumalan kunniaksi.

Ihmeitätekevät ikonit

Monet ihmiset ovat kokeneet saaneensa aivan erityisen vastauksen rukouksiinsa rukoiltuaan tietyn ikonin edessä: he ovat esimerkiksi parantuneet sairauksistaan.

Ikonin kunnioittamiseen ei liity taikuutta, sillä ikoni ei "itsessään" tee ihmeitä, vaan se on jostain syystä Jumalan erityisen armon välikappaleena ja siksi uskovaisten hartaan kunnioituksen kohteena.

Valamon luostarin tunnetuimpia ihmeitätekeviä ikoneita ovat pääkirkossa sijaitsevat Konevitsalainen Jumalanäidin ikoni ja Valamolainen Jumalanäidin ikoni.

Trapesan ikonit

Trapesan pääsalin päätyseinällä on suuri ikoni, jossa luostarin perustajat, pyhittäjäisät Sergei ja Herman Valamolaiset, kannattelevat välissään Feodorin Jumalanäidin ikonia. Ikonin yläosassa on Kristuksen kirkastumisen ikoni.

Vuosina 1914-1915 maalattu ikoni on peräisin yhdestä Laatokan Valamon sivuluostareista, Smolenskin skiitasta. Vastapäisellä seinällä on Laatokan Valamossa maalattu Ennusmerkki Jumalanäiti. Pääsalia reunustaviin ikoneihin on kuvattu yli kolmekymmentä pyhää: marttyyreita, pyhittäjiä ja palkattaparantajia. Ikonit ovat peräisin Laatokan Valamosta. Ikonit on maalattu Laatokan Valamossa vuosien 1895-1914 välisenä aikana. Naispyhien malleina käytettiin nuoria noviiseja. Myös muiden tässä salissa nähtävien ikonien malleina oli veljestön jäseniä.

Keisarikabinetin ikoninurkkauksessa olevassa kiotassa on Tolgan Jumalanäidin ikoni. Kabinetin maalauksissa esiintyvät Venäjän tsaarit Pietari Suuri, Paavali I, Aleksanteri I, Nikolai I, Nikolai II sekä kruununperillinen Aleksei. Huoneessa on myös kaksi maalausta keisarillisen perheen vierailuista Laatokan Valamossa vuosina 1819 ja 1858.

Keltaisen kabinetin ikoninurkkauksessa on Valamolainen Jumalanäidin ikoni, Kristus Kaikkivaltias, Marian ilmestyksen ikoni, Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen ikoni ja ikoni, johon on kuvattu Venäjän keisarillisen perheen nimikkopyhät. Seinillä on lisäksi useita Laatokan ja Heinäveden Valamon luostarin munkeille myönnettyjä huomionosoituksia – kunniakirjoja ja siunauskirjoja. Yläsalin ikoninurkkaukseen on sijoitettu Kristus Kaikkivaltias ja arkkienkelit Mikael ja Gabriel.