Tsasounat

Tsasouna

Tsasouna on pieni pyhäkkö, jossa tyypillisesti ei ole erillistä alttarihuonetta. Karjalassa tsasounia oli lähes joka kylässä ja niissä toimitettiin paljon hetkipalveluksiksi kutsuttuja maallikkopalveluksia. Nimitys tsasouna tuleekin venäjänkielisestä hetkeä tai tuntia tarkoittavasta sanasta.

Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän tsasouna

Luostarin laivalaiturin tuntumaan vuonna 1987 valmistunut tsasouna on pyhitetty merenkulkijoiden ja kaikkien hädänalaisten auttajana tunnetun pyhän Nikolaoksen muistolle. Tsasounan temppelijuhlaa vietetään toukokuun 9. päivänä. Läntisessä perinteessä 400-luvulla elänyt Lyykian Myrran arkkipiispa Nikolaos tunnetaan myös joulupukin esikuvana.

Runsain puuleikkauksin koristeltu hirsitsasouna on pitkälti toisinto ennen sotia Laatokan Karjalan Salmin pitäjässä, Mantsinsaaren kylässä sijainneesta rukoushuoneesta. Sinne sen olivat kiitollisuudesta rakentaneet saarelaiset, jotka pelastuivat Laatokalta merihädästä 1800-luvun puolivälissä. Tsasounan on rakentanut Nikolai Jokiniemi ja sen päätyseinän ikonit on maalannut Maila Mäkinen. Niiden aiheina ovat Kristus Kaikkivaltias, Valamolainen Jumalanäiti ja pyhä Nikolaos pelastamassa merihätään joutuneita. Tsasounassa on myös Kristuksen kirkastumisen ja pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisten ikonit sekä kaksi Salmin pitäjän asukkailta lahjaksi saatua vanhempaa ikonia, riisan kaunistamat Kristus Kaikkivaltias ja pyhä Nikolaos.

Pyhittäjä Herman Alaskalaisen tsasouna

Luostarin hautausmaan vuonna 1981 valmistunut tsasouna on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle. Pyhittäjäisä Herman oli Valamon munkki, joka siirtyi 1700-luvun lopussa Alaskaan lähetystyöhön. Hänet kanonisoitiin eli liitettiin pyhien ihmisten joukkoon vuonna 1970 ja hänen muistopäiväänsä vietetään vuosittain elokuun 9. päivänä.

Karjalaista puukirkkoarkkitehtuuria myötäilevän tsasounan päätyseinän uusien ikoneiden aiheet ovat pyhä Tiihon Sadonskilainen, Kristuksen ristiltäotto, Esirukousryhmä, Kristuksen ylösnousemus ja pyhittäjä Herman Alaskalainen. Sivuseinien pyhää Johannes Kastajaa ja Neitsyt Marian temppeliinkäyntiä esittävät ikonit on maalattu 1800-luvulla. Pienen pyhittäjä Herman Alaskalaisen ikonin on maalannut sittemmin pappismunkki Vladimirina tunnettu viitankantajamunkki Vasili vuonna 2000.

Pyhän Johannes Edelläkävijän ja Kastajan tsasouna

Kesäkuussa 2006 luostarissa vihittiin käyttöön arkkitehti Sakari Siitosen suunnittelema tsasouna, joka pyhitettiin pyhän Herran Edelläkävijän ja Kastajan Johanneksen syntymän muistolle. Tsasounan temppelijuhlaa vietetään kesäkuun 24. päivänä.

Valamon ystävien esityksestä ja sekä yksittäisten luostarin ystävien että Valamon ystävien rahoituksella rakennettu tsasouna sijaitsee luostarin hautausmaan välittömässä läheisyydessä, lähellä pyhittäjä Johannes Valamolaisen hautaa. Tsasounalla kunnioitetaan myös Laatokan Valamon luostarin Johannes Kastajan skiitassa pitkään kilvoitelleen pyhittäjäisä Johanneksen muistoa. Skeemaigumeni Johannes kanonisoitiin eli liitettiin pyhien joukkoon vuonna 2018. Hänen pyhäinjäännöksensä siirrettiin luostarin pääkirkkoon vuonna 2019. Ennen pyhien joukkoon lukemista hänet tunnettiin nimellä skeemaigumeni Johannes.

Tsasounan Jumalanäidin Kasanilaisen, Kristus Käsittätehdyn ja Pyhän Johannes Edelläkävijän ikonit on maalannut KS Joensuun piispa Arseni. Pyhän Johannes Edelläkävijän syntymän ikonin on maalannut arkkitehti Sakari Siitonen.

Pyhittäjä Serafim Sarovilaisen tsasouna

Luostarin hautausmaan ohi vievän pienen yksityistien varressa, rukousmetsäksi kutsutun alueen reunalla, sijaitsee hirsinen pyhittäjä Serafim Sarovilaisen tsasouna. Tsasounan rakennutti alkujaan vapaa-ajan asunnolleen Tuusniemelle Risto Ikäheimo, joka lahjoitti sen vuonna 2024 Valamon luostarille. Tsasouna siirrettiin nykyiselle paikalleen syksyllä 2024, ja sen vihkii käyttöön uudella paikallaan 19.7.2025 KP Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni. Alkuperäisellä paikallaan Tuusniemellä tsasounan vihki käyttöön KP Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Johannes 19.7.1993. Pyhäkkö on hirsirakenteinen, ja sen on suunnitellut arkkitehti Sakari Siitonen 1700-luvun karjalaisen perinteen mukaisesti. Katolla oleva sipulin on tehnyt Niilo Jokiniemi Valamon luostarissa vuonna 1993. Tsasounan takaseinällä olevat Kristuksen, Jumalansynnyttäjän ja pyhittäjä Serafim Sarovilaisen ikonin on maalannut Jyrki Pouta, joka on maalannyt myös tsasounan keskusanalogilla olevan pienemmän pyhittäjä Serafim Sarovilaisen ikonin. Tsasounan vuotuista temppelijuhlaa vietetään pyhittäjä Serafim Sarovilaisen muistopäivänä 19.7.

Yhteystiedot

Valamon luostari
Valamontie 42
79850 Uusi-Valamo
Puhelinvaihde 017 570 1810

Valamon opisto
Valamontie 42
79850 Uusi-Valamo
Puhelin 017 570 1810

Valamon luostarin saavutettavuusseloste
Katso tarkemmat yhteystiedot
Laskutusosoitteet ja pankkiyhteystiedot
Ajo-ohjeet ja liikenneyhteydet
Tietosuoja

Aukioloajat

AUKIOLOAJAT TÄSTÄ

Tilaa uutiskirjeemme. Lähetämme uutiskirjeessä tietoa luostarin ajankohtaisista asioista, tapahtumista ja palveluista.

Majoittuminen

Majoitus-valikosta voit tehdä yksittäisiä varauksia tarjolla oleviin majoitusvaihtoehtoihin. Myyntipalvelu auttaa kaikissa majoitukseen ja muihin luostarin palveluihin liittyvissä asioissa.

+358 17 570 1810
myyntipalvelu@valamo.fi

Tutustu myös

Suomen ortodoksinen kirkko