Pentti Saarikoski -päivät 8/2026

Opettaja

Kähkönen Sirpa

Pentti Saarikosken runoudessa metafyysisyys ilmenee arjen ja filosofian rajapinnassa, usein ironian ja yhteiskunnallisen kommentoinnin kautta. Hänen runonsa eivät pyri mystiikkaan tai uskonnolliseen metafysiikkaan, vaan pikemminkin arkisen todellisuuden ja olemassaolon pohdintaan. Esimerkiksi teoksessa Mitä tapahtuu todella? (1962) hän käsittelee ajan, olemassaolon ja yhteiskunnan muutosta yhdistäen havaintoja avaruuslennoista ja sosialismista arkisiin tapahtumiin.



Sirpa Kähkönen (s. 1964) on helsinkiläinen yhteiskunnallisiin ja historiallisiin aiheisiin erikoistunut kirjailija. Kähkösen omien sanojen mukaan hänen kirjoittamisintoonsa vaikuttivat ensimmäisinä savolainen isoisä, joka oli hyvä kertoja, ja isoäiti, jonka ”kuiskailuista” hän yritti lapsena ymmärtää kaiken sen, mitä ei kotona sanottu ääneen. Myöhemmin kirjailijaa innoittivat hänen kotikaupungissaan Kuopiossa vaikuttaneet Minna Canth ja Juhani Aho. Muita tärkeitä kirjallisia vaikuttajia ovat olleet Virginia Woolf ja Marcel Proust.

Kuva: Laura Malmivaara

Opettaja

Hurskainen Antti

”Mistään en ole päässyt: ahdistus, synnintunto, abnormit halut, aamujen hirvittävä väsymys…” Nuoruuden päiväkirjojen 19-vuotias Pentti Saarikoski tietää, ettei pääsystä kannata jatkossakaan haaveilla. Antti Hurskainen lähestyy Saarikosken tuotantoa ja persoonaa synnin käsitteen avulla. Jos Jumala on ”sakeinta sumua”, ymmärtääkö syntinen Häntä syvimmin? Hurskainen tutkii Saarikosken päiväkirjoja, pintapuolisen synnillistä elämää, joka tihentyy katumuslauseiden hartaudeksi.



Antti Hurskainen (s. 1986) on Lapinlahdelta kotoisin oleva helsinkiläistynyt esseisti ja romaanikirjailija. Hänen teoksensa käsittelevät kristillisiä, populaarikulttuurisia ja kirjallisia teemoja. Romaani Suntio (2023) oli Finlandia-ehdokkaana. Hurskainen suosii niukkaa virkettä ja mustanharmaata ajattelua. Hänen kirjoituksiaan on julkaistu muun muassa Imagessa, Long Playssa, Suomen Kuvalehdessä ja Nuoressa Voimassa.

Kuva: Laura Malmivaara

Opettaja

Teräs Mila

 "Hyvä runoilija / ei tee runoja / vaan etsii niitä", kirjoitti Pentti Saarikoski. Mila Teräs kertoo lyriikan mahdollisuuksista lasten- ja nuortenkirjallisuudessa niin sanojen kuin kuvienkin tasolla. Lasten- ja nuortenkirjallisuus on tarkoitettu kaikenikäisille lukijoille; se on kirjallisuuden vahvaa kasvustoa, joka voi parhaimmillaan synnyttää läpi elämän kulkevia elämyksiä. 



Mila Teräs (s. 1975) on orimattilalainen kirjailija, joka on julkaissut yli 30 teosta, joista valtaosa on lasten- ja nuortenkirjoja. Hänen teoksissaan on käsitelty muun muassa nuoruuden kipupisteitä ja identiteettiä sekä sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Teräs on palkittu muun muassa Kaarina Helakisa-, Punni- ja Topelius-palkinnoilla ja hänen teoksensa ovat olleet myös Finlandia-ehdokkaina

Kuva: Otava

Opettaja

Kemppainen Lauri

Kun Nietzsche 1800-luvun lopulla kirjoitti, että ”Jumala on kuollut!” ei hän tarkoittanut, että ihmiset olisivat ampuneet tykillä taivaalle ja tappaneet jonkinlaisen jumalolennon. Nietzschen syvällisyys oli siinä, että hän näki, millaisessa murroksessa eurooppalaisen ajattelun mannerlaatat olivat. Usko todellisuuden metafyysiseen rakenteeseen oli katoamassa, eikä mennyt kauaakaan, kun filosofi Emil Cioran jo totesi, että se tosiasia, ettei elämällä ole merkitystä, on ainoa syy elää.



Lauri Kemppainen (s. 1983) käsittelee kokemusta merkityksestä ja merkityksettömyydestä uskonnonfilosofisessa valossa. Kemppainen on kainuulainen pappi, teologian tohtori ja räppäri. Hänen esikoisromaaninsa Jumalan kämmenellä yhdistelee trilleriperinteitä, pohjoista mielenmaisemaa ja suuria maailmankatsomuksellisia kysymyksiä. 

Kuva: Heini-Maari Kemppainen

Opettaja

Silveri Sini

Pentti Saarikosken aikalainen, kollega ja tuttava Timo K. Mukka oli monialainen kirjailija ja kuvataiteilija, jonka tuotanto herätti laajasti keskustelua 1960-1970-lukujen Suomessa. Mukan uskonnollisessa ajattelussa yhdistyi luonto, seksuaalisuus ja yhteiskunta. Timo K. Mukan elämänkerran kirjoittanut Sini Silveri alustaa uskonnon merkityksestä Mukalle ja tuo esille lisäksi omien kollegoidensa ja muiden nykytaiteilijoiden ajatuksia uskonnon ja henkisyyden merkityksestä. Tarkastelun kohteena on etenkin nykyisyyttä vahvasti määrittävät kokemukset ahdistuksesta, huolestuneisuudesta ja merkityksellisyyden etsinnästä.



Sini Silveri (s. 1987) on runoilija, esitystaiteilija ja tietokirjailija, jolta on ilmestynyt runoteokset Haisee kaikkia tuoksuja (Khaos Publishing, 2023) ja Titaanidisko (2020), joka voitti Kalevi Jäntin palkinnon. Lisäksi häneltä on ilmestynyt suomennos Kathy Ackerin teoksesta New York City 1979 (Poesiavihkot 2024) ja Miltä männystä tuntuu olla mänty - Timo K. Mukan elämä (Gummerus, 2024).  Silverille henkisyys on hento itsen ulkopuolisuuden kokemus.

Kuva: Marek Sabogal

Opettaja

Köykkä Arto

Pentti Saarikoski puhui sisällään olevasta bunkkerista, johon hänellä itselläänkään ei ollut pääsyä. Niinpä hänen uskonnollisuutensa on lopulta arvoitus. Helposti voidaan sanoa, että Jeesus oli hänen sankarinsa ja että luterilaista kirkkoa kohtaan hän tunsi vierautta. Itse Jumala jää kuitenkin hämärän peittoon, vaikka jotain voidaan ounastella. Köykän esitelmä painottuu Saarikosken viimeisiin elinvuosiin.



Arto Köykkä (s. 1957) on Pirkkalassa asuva teologian tohtori, joka on liikkunut kaunokirjallisuuden ja teologian välimaastossa. Syvällisimmin hän on paneutunut Fjodor Dostojevskin tuotantoon. Väitöskirjansa hän on tehnyt Pentti Saarikosken uskonnollisesta kielestä. Kirjojen vastapainoksi hän on pyrkinyt säilyttämään yhteyden arjen asioihin. Siinä häntä ovat auttaneet jalkapallo ja nuorten kanssa toimiminen.

Opettaja

Wallén Björn

Pentti Saarikosken värikäs elämä on tarjonnut kiehtovaa luettavaa jo hänen nuoruuden päiväkirjoista alkaen. Esittelyn aihe - pyhä hullu – kytkeytyy kirjailijan omaan asemointiin Lännen ja Idän rajalle, Euroopan reunalla. Tähän geopoliittiseen tilanteeseen PS tarjoaa mielenkiintoisen kulttuurisen kiinnekohdan.

Björn Wallén toimii Vapaa Sivistystyö ry:n puheenjohtajana, sivistyksen ja elävän kulttuurin pelottomana puolustajana. Hänen kirjansa Syväsivistys (2021) on kirjoitettu grundtvigilaisen historiallis-runollisen kirjoitustyylin mukaan, https://peda.net/yhdistykset/vst/syvasivistys-verkkojulkaisu Lisäksi Wallén on kirjoittanut aforismeja ja esseitä mm. esseen Pentti Saarikoskesta.

Kuva: Nina Ahtola